Ruutanajärvi Nokian Siurossa

Kun Nokialle lähtee, niin kannattaa ottaa reilusti evästä mukaan. Siellä on niin paljon nähtävää, että voisi viettää metsässä helposti kokonaisen päivän. Kevät on parasta aikaa, jolloin luonto puhkeaa kukkaan ja linnut laulaa kauniisti. Patikoidessa ei tarvita rannekelloa, ehkä kännykän sadetutka ainoastaan. 

Minne päin seuraavaksi? Päätä sinä :)

Suuntasimme huhtikuussa Nokian Siuroon Ruutanajärven luontopolulle, mikä kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Polku on sopivan mittainen sunnuntaipatikointiin myös pienimmille, eli noin 4 km mittainen. Retkipaikan sivuilta voi löytää myös hienoja kuvia Ruutanajärvestä. Poluilla on aika paljon porukkaa näin korona-aikaan, joten täysin omaa meditatiivista patikointia sieltä ei löydy sunnuntai-iltapäivisin. Voisi ehkäpä käydä arkena kokeilemassa uudestaan, jos polut olisivat ruuhkattomampia. 

Taisimme löytää kevään ensimmäisen kallioimarteen

Polut on selkeästi merkittyjä ja selkeästi erotettavissa. Ne kiertävät kauniin Ruutanajärven ja jatkuvat kallioisille poluille molemmita suunnilta. 

 

Jännästi pysyy tuokin tuossa vielä

Patikointiduo sisältää viulistin ja pianistin, jotka hakevat inspiraatiota vapaa-ajallaan luonnosta. Eräs kauneimmista teoksista Robert Schumannin Romanssi Nro. 2 tarvitsi duoltamme muutaman patikointireissun ja harjoittelutuokion, ennen kuin se alkoi soimaan luonnollisen kauniilta.

 

Vielä oli järvi jäässä, kun kävimme Ruutanajärvellä

Musiikinopettajana hauskoja vinkkejä soivaan polkuun saa täältä. 

Sadeputken rakentamiseen tarvitsee: 

- tyhjä, paksusta pahvista valmistettu putkilo 

-nauloja 

- maalia 

- makaronia/ riisiä/ herneitä/ pähkinänkuoria (kuivana) 

-kangasta (esim. lakanakangas)

- liimaa 

Naulat lyödään sikin sokin putkilon läpi, muodostuu säleikkö putkilon sisälle. Putkilon toinen pää suljetaan esim. kankaalla (sientä tai vaahtomuovia kannattaa laittaa myös päihin, vaimentaa makaronien ym. kolahtelua päissä). Putkilon sisälle kaadetaan haluttu määrä riisiä ym. ja toinenkin pää suljetaan. Putkilon voi maalata sinällään tai kankaasta leikata sopivan kokoisen palan, minkä maalata ja liimata sitten putkilon päälle. Soitinpolku  

Metsä on täynnä kummallisuuksia. Millähän tasapainolla tuokin pysyy tuossa?

Luontoretkellä usein pohdiskelen, mitä kaikesta koetusta lopulta jää jäljelle - Harzu Runin blogista

Loppuun vielä hieman suomalaista musiikkia: 

- Toivo Kuulan Notturno Duo Lehtinen & Lipastin esittämänä